Sivistysliberaali Helsinki on hauska ja helsinkiläisten oma

Lisää (talvi)uintipaikkoja Helsinkiin

Ihana kaupunki on sellainen, jonka ihmiset haluavat ottaa omakseen. He valtaavat kadut, rannat, puistot ja aukiot ja luovat uutta. Hyvä kaupunki mahdollistaa tämän ja näkee kaupunkilaisten aktiivisuuden positiivisena asiana, ei uhkana.

Helsinki on merellinen kaupunki, joka ei ole ottanut tarpeeksi irti merellisyydestään. Positiivisiakin poikkeuksia on. Esimerkiksi Kalasatamassa nähdään, miten miten mereen rakennetut portaat ovat innostaneet kaupunginosan asukkaita uimaan meressä kesät talvet. Samaa tulisi tehdä ympäri kaupunkia.

Kaupungin tulee löytää tapa, jolla liiallinen byrokraattinen varovaisuus ei estä helsinkiläisiä nauttimasta ympäröivästä kaupungista. Esimerkiksi puiset mattolaiturit ovat olleet helsinkiläisten rakastamia, osa kaupungin identiteettiä.

Ilmastonmuutokset myötä helleaaltojen lisääntyminen on myös tärkeä syy lisätä matalan kynnyksen uimapaikkoja kaupungissa.

Hanasaaren voimalaitos uusiokäyttöön

Energiantuotanto Suvilahden vieressä sijaitsevassa Hanasaaren voimalaitoksessa loppui huhtikuussa 2023. Tämä mahdollistaa alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen aivan uudella tavalla.

Voimalaitos on karussa upeudessaan uniikki rakennus keskellä kasvavaa kaupunkia. Juuri tämänkaltaiset historian kerrostumat tekevät kaupungista niin rakastettavan.

Voimalaitokselle on löydettävä uutta käyttöä vaikka yhteistyössä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Parhaimmillaan se voisi olla uusi työnteon, ajanvieton ja kulttuurin keskittymä. Isoon rakennukseen sopisi kerralla vaikka klubi, ravintoloita, toimistoja kuin miksei Helsingin taidemuseokin. 

Kuva: Tom Brunberg

Sörnäisten Kruununmakasiinista Suur-Kallion asukastalo

Vuonna 1892 viljavarastoksi valmistunut Sörnäisten kruununmakasiini on alueen vanhimpia rakennuksia ja ainoa laatuaan pääkaupunkiseudulla. Kun muualla Suomessa makasiinit on otettu kulttuurikäyttöön, meillä rakennus on rapistunut tyhjillään vuosikymmenestä toiseen. Kruununmakasiinin omistaa Helsingin kaupunki.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen väylien, Hämeentien ja Junatien, puristuksessa. Eri suunnitelmissa on muun muassa hahmoteltu sen läpi kulkevaa pyöräbaanaa tai viereen sijoitettavaa pikaraitiotiepysäkkiä. Arvioissa myönnetään, että pysäkin tilantarve rajoittaisi huomattavasti rakennuksen kulttuuri- ja tapahtumakäyttöä.

Liikennejärjestelyjen ei saa antaa päättää Sörnäisten kruununmakasiinin kohtaloa. Riskinä on myös kierre, jossa rakennuksen pitäminen tyhjillään nostaa korjauskustannuksia, pitäen sen toimettomana jatkossakin.

Kaupungin tuleekin toimia määrätietoisesti, jotta Sörnäisten kruununmakasiini saadaan helsinkiläisten käyttöön – vaikka yhteistyössä yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sijaintinsa puolesta sinne sopisi eläväinen, meluakin aiheuttava toiminta. Uniikissa rakennuksessa on mahdollisuus helsinkiläisten rakastamaksi maamerkiksi. Olisiko Sörnäisten kruununmakasiinissa ainesta alueen “kylätaloksi”?

Kauppatori, josta jokainen helsinkiläinen voi olla ylpeä

Kauppatori ansaitsee kasvojenkohotuksen, sen pitkiä perinteitä kunnioittaen ja aitoudesta tinkimättä. En usko, että Kauppatorista tulee toria, johon helsinkiläiset tulisivat vanhaan malliin ostamaan perunoitaan illan ateriaa varten, mutta sen nykytila on harmittava. Kauppatori on yksi Helsingin käyntikorteista, mutta nykyinen epäsiisteys ei anna kovin hyvää kuvaa kaupungista. Rannan aina Etelärannasta Katajanokalle tulisi olla viihtyisää, houkuttelevaa ja inspiroivaa ympäristöä niin helsinkiläisille kuin vieraillemme.

Keikka- ja tapahtumapaikkoja monenlaisilla tapahtumille

Kaupunki elää tapahtumista. Keikat ja suurtapahtumat tuovat kävijöitä muualta maasta ja miksei ulkomailtakin, kun taas pienemmät tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä ja antavat helsinkiläisille syitä tutkailla kotikaupunkiaan. Tarvitaan tapahtumia tukevia tekoja kaikilla tasoilla.

Meidän pitää edistää kaupunkilaisten omaehtoista aktivismia: kaupunki ei saa olla korttelitapahtumien jarruna. Samalla luodaan matalan kynnyksen tapoja, miten kaupungin toreja ja aukioita voi käyttää tapahtumakäyttöön entistä helpommin.

Helsingin pitää olla hyvä kaupunki suurtapahtumille. Uuden tapahtuma-areenan aukeamista Helsinkiin pitää tukea ja kaupungin täytyy toimia aktiivisesti tapahtuma- ja matkailuyritysten kanssa.

Luodaan viihtyisiä korttelipihoja

Miksei meillä ole samanlaisia vehreitä korttelipihoja kuin ennen? Tätä on minulta kysynyt useampikin tuttu, joka on huomannut helsinkiläisten sisäpihojen hukatun potentiaalin. Usein sisäpihaa käytetään autojen pysäköintiin tai piha on betonikansi, jonka alla on parkkihalli.

Viimeisen 10–15 vuoden aikana on nähty positiivista hytinää korttelipihojen edistämisen suhteen. On aika ottaa vahvempia askelia.

Mallia voisi hakea Kööpenhaminasta, jossa kaupunki toimii aktiivisena kehittäjänä. Muutoksen toteuttamiseksi vaaditaan, että 2/3 korttelin asukkaista haluaa yhteispihan. Siis reilu enemmistö, mutta muutamat muutosvastarinnat eivät voi estää uudistusta. Köpiksessä on myös pihamuutosten suunnittelua hoitavia työntekijöitä, mikä sujuvoittaa muutosta. Korttelipihan prosessiin kuuluu, että pihalle tulee yhteinen jätehuolto ja kiinteistöt hoitavat yhdessä pihan kulut  ja perustavat sitä varten oman yhdistyksen.

Kun viherrytämme sisäpihoja, yhä useamman helsinkiläisen ikkunasta näkyy puu.

Sisäpihoille mahtuu niin puita, kukkaistutuksia kuin viljelylaatikoita. Sisäpihoja viherryttämällä saadaan kaupunkiin paljon lisää puistomaista ympäristöä.